Psykiatriaa ollaan sijoittamassa Pohjois-Pohjanmaalla uuden hyvinvointialueen organisaatiossa kokonaisuudessaan perhe- ja psykososiaalisiin palveluihin, erilleen muista lääketieteen aloista. Samankaltaista muutosta on suunnitteilla myös muualla Suomessa. Suunnitelma Pohjois-Pohjanmaan alueen osalta on esitetty julkisuudessa ensimmäistä kertaa Ylen artikkelissa 13.1.2022 Psykiatrit ovat huolissaan sijoittumisestaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueessa vuoden 2023 alusta.
Suomen Psykiatriyhdistys vastustaa tätä suunnitelmaa. Toteutuessaan suunnitelma tulee vaikeuttamaan mielenterveyshäiriötä sairastavien ihmisten mahdollisuuksia saada vahvaan ammattitaitoon ja tutkittuun näyttöön pohjautuvaa lääketieteellistä psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Kansallisen mielenterveysstrategian mukaisesti tulevaisuudessa tavoitteena ovat mahdollisimman integroituneet, yhteen sovitetut ja monimuotoiset mielenterveyspalvelut. Suunniteltu psykiatrian siirtäminen sosiaalipalveluihin ei tue mitään näistä tavoitteista, vaan kapeuttaa hoitoa.
Kaikkien psykiatrian erikoisalojen (psykiatria, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, oikeuspsykiatria) ja niiden sisällä toimivien erityisalueiden, kuten vanhuspsykiatrian, päihdepsykiatrian sekä yleissairaalapsykiatrian tulee säilyä valtakunnallisesti muiden lääketieteen erikoisalojen kanssa samassa organisaatiossa. Psykiatrian tehtävä lääketieteen erikoisalana on tutkia, diagnosoida ja hoitaa mielenterveyshäiriöitä. Lisäksi hoidon suunnittelu sekä etuuksien tarpeen arvio kuuluvat psykiatrian alan lääkärin, eli lääketieteen ammattilaisen tehtäviin. Psykiatria toimii potilaan parhaaksi tiiviissä yhteistyössä muiden lääketieteen alojen kanssa.
Psykiatrialla on myös merkittävä rooli kaikkien alojen tulevien lääkäreiden opetuksessa lääketieteen peruskoulutusvaiheessa. Irtaantuminen muista lääketieteen aloista hankaloittaisi tätä tehtävää. Psykiatrinen tieteellinen tutkimus on etenkin viime vuosikymmeninä lisännyt ymmärrystämme mielenterveyshäiriöistä aivosairauksina. Tutkimus on merkittävässä roolissa mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden, ja hoitojen tehon, sekä uusien hoitomahdollisuuksien kehittämisessä, mukaan lukien digitaalinen lääketiede. Psykiatrian sijoittaminen terveydenhuollon ulkopuolelle sosiaalipalveluiden yhteyteen vahingoittaisi huomattavasti alan opetusta ja tutkimusta.
Psykiatrian eristäminen terveydenhuollosta ja muista lääketieteen aloista merkitsee tieteellisesti ja hoidollisesti paluuta menneille vuosikymmenille. Erityisesti vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden hoito vaatii sairaanhoitoa. Perhe- ja psykososiaalisella tuella on tärkeä paikkansa hoidon lisänä ja tukena niin psykiatrialla kuin monilla muilla lääketieteen erikoisaloilla. Psykiatrian säilyminen osana terveydenhuollon ydintä ja sairaanhoitoa ei estä sujuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Näemme yhteistyön ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, sosiaali- ja perhepalveluiden, sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijoiden kanssa erittäin tärkeänä. Tätä yhteistyötä on mahdollista vahvistaa tulevaisuudessa ilman että psykiatria liitetään sosiaalipalveluihin.
Psykiatriyhdistyksen näkemyksen mukaan tulevilla hyvinvointialueilla psykiatrista osaamista voidaan parhaiten viedä ja integroida perustasolle jalkautuen ja konsultoiden, kehittämällä perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyömalleja. Tätä tavoitetta tukevia valmistelevia selvityksiä ja suunnitelmia on jo tehty valtakunnallisesti esimerkiksi keskittämisasetuksen, yhtenäisten kiireettömän hoidon kriteerien ja mielenterveysstrategian muodossa. Potilaan tulee saada tarvitsemaansa mielenterveyshoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sekä olla hoitonsa keskiössä toimijana. Yhteistyömallit ja -sopimukset tukevat näitä tavoitteita ja vähentävät potilaan hoidon kannalta haittaavien raja-aitojen syntymistä. Koordinointivastuun tulisi olla yliopistosairaaloiden psykiatrian toimialalla, jolloin se myös välittömimmin kytkeytyy erikoisalan opetukseen ja tutkimukseen. Mielenterveys on keskeinen tekijä ihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Hyvinvointialueiden uusissa palvelurakenteissa mielenterveyshoito on nostettava prioriteetiltaan sille kuuluvalle paikalle, kuten mielenterveysstrategiassakin on todettu.
Ylen artikkelissa 13.1.2022 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Ilkka Luoma perustelee suunniteltua psykiatrian yhdistämistä sosiaalitoimeen potilaan kokonaisvaltaisella hoitopolulla. ”Psykiatrisen hoidon tarpeessa oleva tarvitsee yleensä muitakin sosiaalisia tukipalveluita, kuten esimerkiksi päihdehoitoa tai tukea asumiseen. Siksi psykiatria sijoittuisi perhe- ja psykososiaalisten palveluiden alle”. Perustelussa on asenteellisuutta ja se antaa vääristyneen kuvan psykiatrista hoitoa tarvitsevista. Kuka vain voi sairastua mielenterveyshäiriöön, mikä ei automaattisesti tarkoita päihdeongelmaa tai asumisen ongelmia. Vain pieni osa sairastuneista tarvitsee sosiaalitoimen palveluita. Sen sijaan suuri osa sairastaa lisäksi somaattista sairautta. Kokonaisvaltaisessa hoidossa yhteistyö muiden lääketieteen erikoisalojen, esimerkiksi sisätautien, syöpätautien, neurologian ja yleislääketieteen kanssa on välttämätöntä. Jos psykiatria on eri organisaatiossa, tämä yhteistyö vaarantuu, lisäten potilaiden eriarvoisuutta ja terveyseroja.
Psykiatrian alalla herää huoli siitä, viestittääkö suunniteltu psykiatrian sijoittaminen osaksi sosiaalitoimea asenteellisuutta. Onko niin, että edelleenkään vuonna 2022 mielenterveyshäiriöitä ei nähdä sairauksina? Jos näin on, se on hyvin surullista ja valitettavaa. Tämä suunnitelma veisi pohjaa siltä työltä, jota on tehty viime vuosikymmeninä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden stigman vähentämiseksi.
Suunniteltu muutos myös vaikuttaisi haitallisesti psykiatrian houkuttelevuuteen erikoisalana lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa, ja heikentäisi jo nyt riittämätöntä psykiatrien määrää.
Suunnitellulla muutoksella olisi vakavia haitallisia vaikutuksia, joiden taloudellinen ja inhimillinen hinta on hyvin kallis, ja joiden jälkiä joutuisimme korjaamaan tulevaisuudessa vuosikymmenien ajan.
24.1.2022
Suomen Psykiatriyhdistyksen puolesta,
Puheenjohtaja Tarja Melartin, Psykiatrian erikoislääkäri, Dosentti
Varapuheenjohtaja Erika Jääskeläinen, Psykiatrian erikoislääkäri, Dosentti
Pääsihteeri Sami Räsänen, Psykiatrian erikoislääkäri, Professori
Lisätietoja:
erika.jaaskelainen@oulu.fi, 040 719 1146
sami.rasanen@oulu.fi; 040 508 7367
tarja.melartin@fimnet.fi