Abstraktit ja posterit
Tutkijan kevätkoulun abstraktihaku
Tutkijaoksen Kevätkoulun tavoitteena on kuulla ajankohtaisista tutkimusaiheista, tukea verkostoitumista ja erityisesti harjoitella oman tieteellisen työn esittelyä yleisölle. Tervetulleita ovat myös varhaisessa vaiheessa olevien tutkimusten kuvaukset. Tavoitteena keskustelu kannustavassa ja opettavaisessa ilmapiirissä. Ohjelmaan kuuluu myös kokeneiden tutkijoiden luentoja laadukkaan tutkimuksen tekemisestä.
Kevätkouluun valitaan abstraktikutsuun vastanneiden joukosta tutkijoita, jotka pitävät suullisen esityksen sekä tutkijoita esittämään posteri. Näin osallistujat pääsevät päivän aikana sekä oppimaan kokeneilta kollegoilta ja toisiltaan, että harjoittelemaan tieteellisen esityksen pitämistä.
Kevätkoulun yhteydessä järjestetään psykiatrian alan tutkijoiden ”Get Together” -tapaaminen. Tilaisuudessa palkitaan tutkijajaoksen jäsenten valitsema kevätkoulun paras suullinen esitys. Lisäksi kokenut tutkija pitää Candlelight -puheen tutkijan urastaan ja osallistujat pääsevät verkostoitumaan keskenään rennossa ilmapiirissä.
Lähetä siis hakemuksesi yhdistyksen toimistolle hakuaikana hakulomakkeella.
ABSTRAKTIHAKU KEVÄÄN 2026 TUTKIJAN KEVÄTKOULUUN
Ilmoitamme haun alkamisesta tällä sivuilla, jäsenviestinnässämme sekä sosiaalisen median kanavissamme.
Voit halutessasi liittyä myös tämän koulutuksen postituslistalle, niin tiedotamme sinua erikseen haun avautumisesta.
Ohjeet
- Yhteystietosi ja affiliaatiot
- Esittele kuka olet
- Aiheotsikko
- Esittele aihe max. 250 sanalla tai lisää liite
- Jos kirjoittajia on useampi, heidän yhteystietonsa
(Tutkimus voi olla henkilökohtainen tai tutkimusryhmän yhteinen) - Lataa nimetty profiilikuvasi (jpg muodossa), joka on kooltaan vähintään 320 pikseliä leveä ja 320 pikseliä korkea.
- Ilmoita haetko suullista esityspaikkaa, posteriesityspaikkaa vai molempia
- Onko abstraktisi julkaisuvapaa
- Oletko paikalla Tutkijan kevätkoulussa
Lähetä 250 sanan abstrakti, jossa esittelet joko:
- tutkimukseksi tuloksia otsikoilla johdanto, metodit, tulokset, johtopäätökset, tai
- Väitöskirja-/tutkimushankettasi otsikoilla johdanto, tutkimuksen tavoitteet, metodit, miksi tämä on tärkeää?
Abstrakti on kattava tiivistelmä kirjoituksestasi, jossa käsittelet lyhyesti tutkimuksesi tutkimusongelmaa, hypoteeseja, menetelmiä, tuloksia ja vaikutuksia. Alla olevat kysymykset voivat auttaa jäsentämään abstraktiasi. Yritä vastata niihin yhdestä kolmeen lauseella.
- Mikä on ongelma?
Piirrä tavoite, tutkimuskysymykset ja/tai hypoteesit. - Mitä on tehty?
Selitä tutkimusmenetelmäsi. - Mitä löysit?
Tee yhteenveto tärkeimmistä havainnoista ja päätelmistä. - Mitä löydökset tarkoittavat?
Tee yhteenveto keskustelusta ja suosituksista.
Tiivistelmän loppuun voit lisätä muutamia avainsanoja, joita käytetään indeksoinnissa, jos artikkelisi julkaistaan Suomen Psykiatriyhdistyksen jäsenalueella. Avainsanojesi luettelointi auttaa muita tutkijoita löytämään työsi.
Osuvien avainsanojen valitseminen on välttämätöntä. Yritä tunnistaa avainsanoja, jotka liittyvät aiheeseen, menetelmään tai väestöön. Suosittelemme lisäämään kolmesta viiteen avainsanaa. Pyydämme erittelemään hakusanat #hashtageillä.
PALKKIOT JA KORVAUKSET VALITTUJEN SUULLISTEN SEKÄ POSTERIEN ESITTÄJILLE
- Suullisten esitysten ja posterien pitäjät osallistuvat Tutkijan kevätkouluun, Get Together tilaisuuteen ja Psykiatripäiviin vallitsevan hinnaston mukaisesti
- Luentopalkkiota tai majoitusta ei makseta
- Suullisten pitäjille voidaan korvata matkakulut
Paras suullinen esitys että paras posteriesitys palkitaan Tutkijan kevätkoulun Get Together illallisen aikana.
viisi posterien sisällön suunnittelun kannalta tärkeää asiaa:
Posterin tehtävä on välittää tieteellistä tietoa erittäin rajatuissa (tila + aika) puitteissa, joten kohdeyleisö vaikuttaa mm. käytettävään terminologiaan ja kieleen, siihen, mitä asioita täytyy johdannossa tai metodiosiossa selittää ja siihen, miten valmistautuu posterin esittelyyn.
Posteriin mahtuu n. 300-500 sanaa tekstiä. Sanamäärä on jotakuinkin abstraktin pituus, tai yhden A4 verran 12 pt tekstiä, 1-1,5 rivivälillä. (A0-kokoinen posteri vastaa kooltaan 16 A4-arkkia, eli esim. koko proseminaarityön saisi periaatteessa mahtumaan posteriin, hieman fonttikokoa pienentämällä ja rivinvälejä tiivistämällä, mutta lienee itsestäänselvää miksi tämä ei ole kannatettava taktiikka.)
300-sanaiseen posteriin mahtuu mukavasti muutama isohko kuva, 500-sanaiseen vain yksi. Suuret tekstikentät eivät houkuta tarkastelemaan posteria lähempää. On syytä ottaa huomioon lukija; joka kiertää posterilta posterille, ympärillä on näyttelyhälinää, joten kovin pitkiä tekstejä ei voi näissä oloissa lukea.
Posterin sanamäärä on lähellä abstraktin sanamäärää, ja usein onkin parempi ajatella posteria (mm. kuvilla) laajennettuna abstraktina kuin tutkimusraportin tiivistyksenä. Posteri on ennenmuuta visuaalinen esitystapa, ja sisältö rakentuu esitystavan mukaan.
Posterin tärkeimmät osiot ovat:
- Otsikko ja tekijän/tekijöiden nimet
- Tiivistelmä
- Sisältö
- Lähteet
Posterin abstrakti tai lyhyt (n. 50 sanaa) tiivistelmä
on usein posterissa heti ylävasemmalla tai muuten näkyvimmällä paikalla.
Se on myös usein suuremmalla fonttikoolla kuin muu leipäteksti.
Posterin sisällön jaottelu riippuu posterin ja tutkimuksen tyypistä, mutta useimmiten tutkimusraporteista tuttu, klassinen johdanto-menetelmät-tulokset-johtopäätökset -rakenne toimii myös posterissa. Pääpaino on luonnollisesti tuloksissa, joten taustakirjallisuuden ja teoriapohjan esittely jää tutkimusraportin puolelle. Johdannossa keskitytään esittämään tutkimuskysymykset ja mahdolliset aiemmat tutkimukset, joihin nykyinen tutkimus suoraan perustuu. Menetelmistä on syytä kertoa vain välttämätön, ellei menetelmä ole jotenkin keskeinen (esim. uusi ja varta vasten tätä tutkimusta varten kehitetty) tai sen esittely ei ole posterin nimenomainen tavoite. Tulosten esittely on usein keskeisin osa, jolle on syytä varata runsaiten tilaa. Tässä kannattaa käyttää kuvia ja selkeitä toteamuslauseita sekä listoja (ks. kohta 4). Johtopäätökset kannattaa myöskin kristallisoida ytimekkäiksi toteamuksiksi, jotka on myös helppo muistaa.
Posteria tehdessä on hyvä jatkuvasti priorisoida, tiivistää ja jopa yksinkertaistaa.
Posteria luetaan silmäillen, joten tärkein asia pitää olla otsikoissa,
posterin alussa, kunkin osion alussa, kunkin kappaleen alussa ja kunkin
lauseen alussa. Posterissa kannattaa myös käyttää ytimekkäitä
toteamuksia ja ranskalaisia viivoja ja listoja.
Posteri on ennenkaikkea visuaalinen esitysmuoto, ja siksi se sopiikin erityisen hyvin tutkimuksiin, joiden tulokset on helppo esittää graafeina tai kuvina. Yleensä määrällisiä menetelmiä hyödyntävät tutkimukset taipuvat postereiksi hyvin.
Visualisoida voi kuitenkin muutakin kuin numeroita. Taulukot, nelikentät, sisältöön liittyvät kuvat, esimerkit, aikajanat, mindmapit, vuokaaviot ja jopa vain tekstin jakaminen osioittain tekstilaatikoihin tuovat ilmettä posteriin. Asioiden väliset yhteydet, syy-seuraussuhteet, kategoriat jne. ovat laadullisen tutkimuksen tuloksia ja visualisoitavissa siinä missä varianssianalyysin tulokset tai korrelaatiotkin.
Abstraktiesitykset
Tutkijan kevätkoulussa
Tutkijan kevätkoulussa esitetään ja keskustellaan meneillään olevasta tai valmistuneesta tutkimuksesta. Esitettävä tutkimus voi olla henkilökohtainen tai tutkimusryhmän yhteinen. Yleisimmin suullisen esityksen pituus on 15 minuuttia. (10 minuutin esitys ja 5 minuutin keskustelu). Suullisten esitysten määrä tarkentuu lämpänä ajankohtana ja esityssessiot sisältävät vaihtelevan määrän esityksiä. Pitäydythän aikataulussa, jotta kaikilla on yhtäläisesti aikaa pitää oma esityksensä annetussa aikaikkunassa.
Esitystä varten voi valmistella maksimissaan 10 powerpoint-diaa, jotka pitävät sisällään aloitus- ja lopetusdiat. Käytä grafiikkaa esityksen tukena mutta vältä liian raskaita animaatioita. Suosi selkeää ilmaisua: älä ylitäytä diaa ja muista helppo luettavuus, käytä min. fonttikokoa 20
Tarkempi ohjelma esitysaikatauluineen sekä abstraktit julkaistaan Psykiatriyhdistyksen Psykiatripäivien verkkosivuilla tammi-helmikuun vaihteessa.
Jos Tutkijan kevätkoulu striimataan, toimitamme valituille esittäjille ennakkoon tallennuslinkin, johon esityksen voi tallentaa. Jos Kevätkoulua ei striimata, aineisto ladataan ennen esitystä olevan tauon aikana tai muuna yhteyshenkilön osoittamana ajankohtana.
Tutkijan kevätkouluun voit osallistua myös posterilla. Posterissa esitellään meneillään olevaa tai päättynyttä tutkimusta.
Posterit ovat esillä koko tapahtuman ajan tapahtuman paikan päällä sekä tapahtumasovelluksessa. Posterin tekijöitä pyydetään olemaan sovitusti paikalla esittelemässä posteriaan kahvitaukojen aikana.
- Vältä pitkiä lauseita
- Suosi visuaalisuutta ja grafiikkaa pelkkien taulukoiden sijaan
- Käytä värejä korostamaan olennaisia osioita ja asioita
- Esitä johtopäätökset bullet-pointien avulla
- Posterissa (ja hand-outeissa) kannattaa olla myös linkki tekijän kotisivulle tai tekijän laajempaan artikkeliin aiheesta.
- Toimita online versio posteristasi määräaikaan mennessä yhden sivun PDF -tiedostona osoitteeseen psy@psy.fi.
- Esitettävän posterin koko max. korkeus 117 cm, leveys 96,5 cm. Posterin tulostuksesta, toimituksesta paikalle ja poisviennistä huolehtii tekijä itse.
Posteriesityksen yhteyteen voi tehdä osallistujille jaettavaksi esim. A4-kokoisia kopioita posterista.
Esittäjät
Tutkijan kevätkoulussa olleita suullisten abstraktien ja postereidein esittäjiä
SUULLISET ESITYKSET
HALONEN JOONAS | Family risk factors, subtance use and self-harm in adolescent recurrent depression. A clinical longitudinal follow-up study on former adolescent inpatients
ISOTALO AINO | Polygeenisten riskipisteiden yhteys vakavan masennustilan ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikeampaan ja monihäiriöisempään kliiniseen kulkuun
MÄKIKYRÖ INKA | Vaikeahoitoisuus psykiatrian päivystys- ja osastopalveluiden näkökulmasta
RAIKKERUS HELERIN | The Relationship Between Childhood Adverse Experiences and Attention Deficit and Hyperactivity Disorder: a Part of a Scoping Review of Recent Evidence
PARAS SUULLINEN ESITYS:
Isotalo Aino
SUULLISET ESITYKSET
Kaila-Vanhatalo Marja
Karinen Aleksi
Korhonen Marie
Leppäaho Matias
POSTERIT
Armio Reetta-Liina
Fonsén Evita Lyydia
Kallunen Matilda
Komulainen Kaisla
Nieminen Veera
Rask Susanna Maria
Salusjärvi Emma
Sassi Pihla
Sipilä Noora
Socada Lumikukka
Söderholm John
Virtanen Lauri
Ylitolonen Joonatan
PARAS SUULLINEN ESITYS:
Kaila-Vanhatalo Marja
PARAS POSTERIESITYS:
Salusjärvi Emma
SUULLISET ESITYKSET
Jahangiri Erfan
Karttunen Saana
Leijala Juhani
Rask Susanna
POSTERIT
Leppänen Helena
Lostedt Jasmin
Salusjarvi Emma
Mustonen Arto
Palm Anniina
Rautanen Mika
Sassi Pihla
PARAS SUULLINEN ESITYS:
Jahangiri Erfan
PARAS POSTERIESITYS:
Mustonen Arto
Valintatoimikunta
Abstraktien ja posterien valintatoimikunta 2026 nimetään myöhemmin tutkijajaoksen edustajista