Skip to content

Suomen Psykiatriyhdistys

Toiminta

Suomen Psykiatriyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää psykiatrian ammatillisen ja tieteellisen toiminnan edellytyksiä sekä mielenterveystyötä.

Koulutus & Tiede

Suomen Psykiatriyhdistys järjestää laadukasta psykiatrian koulutusta. Yhdistyksen toiminnassa on vahva tieteellinen pohja, ja yhdistys tukee tieteellistä toimintaa myös myöntämällä apurahoja.

Työolosuhteet

Yhdistys pyrkii edistämään jäsenistönsä hyvinvointia ja kollegiaalisuutta, sekä vahvistamaan psykiatrien työoloja ja psykiatrian erikoisalan roolia palvelujärjestelmässä.

Vaikuttaminen

Annamme lausuntoja terveyspoliittisista kysymyksistä eri tahojen pyynnöstä sekä oma-alotteisesti lausuntoja ja esityksiä tärkeiksi katsomistaan aiheista. Teemme kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä Suomen mielenterveyspalveluiden sekä psykiatrian alan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseksi.

Arvot

Toimintamme perustuu pohdittuihin arvoihin. Suomen Psykiatriyhdistyksen arvoja ovat Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ihmisyys; Tieteellisyys ja korkea ammattitaito; Kollegiaalisuus; Eettisyys. Avaa välilehdet alla ja lue lisää yhdistyksen ja psykiatrian profession arvoista.

Professio tarkoittaa ammattikuntaa, jonka harjoittajia yhdistää vaativa tieteellinen koulutus ja ammatinharjoittamiseen liittyvä vankka moraalinen arvopohja. Perusarvoja ovat elämän ja ihmisyyden kunnioittaminen, korkea ammattitaito ja kollegiaalisuus. Ammattikunnan voima syntyy näistä ydinarvoista ja keskinäisestä luottamuksesta. Terveydenhuolto on voimakkaassa muutoksessa, jossa psykiatrien työhön ja ammattikuntaan kohdistuu huomattavaa ulkoista painetta. Tarve kustannusten ja prosessien hallintaan saattaa olla ristiriidassa psykiatrian perusarvojen kanssa.

Psykiatri yrittää työssään tehdä hyvää potilaalleen, välttää vahinkoja, toimia oikeudenmukaisesti ja kohdella ihmisiä tasavertaisesti. Psykiatrisen hoidon kehittämisen ja hoidon tavoitteena ei ole kustannusten säästäminen vaan tehokkaan avun tuottaminen avun tarvitsijoille – voimavaroja tuhlaamatta. Psykiatrin tulee suojella oikeuttaan toteuttaa ammattinsa edellyttämiä velvoitteita, toteuttaa laadukkainta mahdollista asiantuntijuutta hoidossa, välttää taloudellista tai poliittista etua tavoittelevaa toimintaa, joka vaarantaa potilaan hyvinvointia. Psykiatri kantaa vastuuta potilaiden ja ammattikunnan leimautumisesta vastustamalla potilaiden tai oman työnsä vähättelyä.

Psykiatrian olemassaolon oikeutus syntyy potilaalle koituvan lisäarvon eli terveyshyödyn tuottamisesta. Potilaan ja psykiatrin kohtaaminen on psykiatrisen hoitojärjestelmän kulmakivi. Korkeasti koulutettu, ammattitaitoinen psykiatri on potilaan hyväksi toimiva lääketieteen asiantuntija, joka toimii etulinjassa pyrkien jatkuvasti kehittämään omaa toimintaansa. Yhdistyksen toiminnan tulee tukea tätä asiantuntijuutta, ammatillisia kehittymismahdollisuuksia ja arvojen yhtenäisyyttä järjestämällä koulutusta, edistämällä tieteellistä tutkimusta sekä toimimalla terveyspoliittisena vaikuttajana.

Lääkärin koulutuksen saaneina psykiatrien tulee olla tietoisia lääkärin ammatin eettisistä velvoitteista ja periaatteista. Lääketiede on sekä parantamisen taitoa että tiedettä. Nämä ulottuvuudet ovat lääketieteen erikoisaloista selvimmässä vuorovaikutuksessa juuri psykiatriassa. Eettinen toiminta perustuu vastuunkantamiseen siitä, mikä on oikeaa ja asianmukaista kunkin potilaan auttamisessa. Psykiatrin tulee olla tietoinen World Psychiatric Associationin (WPA) Madridin julistuksen periaatteista (lyhennelmä):

  1. Psykiatria on lääketieteen erikoisala, jonka tavoitteena on psykiatristen häiriöitten ehkäiseminen, parhaan hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen sekä mielenterveyden edistäminen.
  2. Psykiatrin tulee pysyä ajan tasalla alan tieteellisessä kehityksessä.
  3. Potilas on hyväksyttävä hoitosuhteen yhteistyökumppaniksi.
  4. Hoidon tulee palvella potilaan parasta etua ja vapauden rajoittamiselle tulee olla perusteet potilaan elämän vaarantumisessa.
  5. Kun psykiatri arvioi henkilön terveydentilaa, tulee asianomaiselle ilmoittaa arvion tekemisestä, arvion tulosten käytöstä ja arvion mahdollisista seuraamuksista. Tämä periaate on tärkeä etenkin, kun psykiatri on tilanteessa mukana kolmantena osapuolena (esim. oikeudenkäynti).
  6. Potilaalta saatava tieto on luottamuksellista ja sitä tulee käyttää vain potilaan hoidossa.
  7. Tutkimuksen tekeminen, joka ei noudata tieteen yleisiä periaatteita, on epäeettistä.

Suomessa vain lääkärillä on oikeus tehdä sairauden diagnoosi ja määrittää sen hoito, ottaa potilas sairaalaan ja kotiuttaa hänet. Lääkärit ovat vastuussa työstään paitsi potilailleen myös yhteiskunnalle. Lääkärien Geneven sopimuksella 1864 saama koskemattomuus ja erityisoikeudet ovat myös ammattikuntaa koskevia velvoitteita. Lääkärien odotetaan kaikkialla puolustavan ihmisyyttä ja lievittävän inhimillistä hätää ketään syrjimättä etiikkansa mukaisesti.

Somaattiset sairaudet ovat psykiatrisista häiriöistä kärsivillä muuta väestöä tavallisempia. Psykiatrin tulee huomioida potilaan somaattinen terveydentila ja kiinnittää riittävää huomiota asianmukaisten hoitojen hyvään toteutumiseen sekä konsultoida muun alan lääkäreitä. Lainmukaisen diagnoosin teon ja hoidon määrittelyn edellyttämää johtajuutta varten psykiatrin tulee perehtyä johtajuuden edellyttämiin haasteisiin ja hankkia alan koulutusta.

Esiintyessään tiedotusvälineissä psykiatrin tulee kunnioittaa potilaiden arvokkuutta ja välttää leimautumista edistävää ja syrjintää vahvistavaa kommunikaatiota. Psykiatrian professiota tulee edustaa mediakontakteissa arvokkaasti. Psykiatri ei saa antaa medialle lausuntoja kenenkään yksilön mahdollisesta psykopatologiasta. Tieteellistä tietoa ja käsityksiä esittäessään psykiatrin tulee varmistua tiedon paikkaansa pitävyydestä ja huomioitava tiedon levittämisen mahdolliset tulkinnat, seuraamukset psykiatristen häiriöitten ymmärtämisen ja häiriöistä kärsivien hyvinvoinnin kannalta.

Psykoterapian toteuttamisen tulee noudattaa hyväksyttyjä hoitosuosituksia, antaa potilaalle riittävää tietoa eri menetelmistä ennen hoidon aloittamista ja seurata hoidolle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa muuttaa asetettuja tavoitteita. Mikäli yleisesti hyväksyttyjen hoitokäytäntöjen ja tieteellisten tutkimusten tieto viittaa lääkehoidon ja psykoterapian yhdistämisen etuihin tietyissä tilanteissa, tulee potilaalle antaa tästä tietoa ja mahdollisuus keskustella lääkehoidon tai psykoterapian tarpeesta. Psykoterapiaa antava psykiatri ei saa koskaan käyttää asemaansa väärin ja ylittää hoitosuhteen ammatillisia rajoja.

Psykiatri ei saa ottaa vastaan lääketeollisuudelta tai muulta kolmannelta taholta sellaisia lahjoja, jotka vaikuttaisivat ratkaisevalla tavalla ammatillisen toiminnan harjoittamiseen. Lääkeainetutkimuksiin osallistuessaan psykiatrin tulee noudattaa lääkäreille yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Potilaan osallistuminen tutkimuksiin edellyttää suostumusta, jonka saamiseksi potilaalle on annettava riittävä tieto tutkimuksesta.

Lääkärin etiikka velvoittaa jokaista lääkärin koulutusta saanutta pitämään jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoa ja arvioimaan työnsä laatua. Erikoislääkärikoulutus antaa psykiatrille perusvalmiudet, mutta alan nopea kehittyminen edellyttää täydennyskoulutusta koko ammattiuran ajan. Tämä vaatimus velvoittaa myös yhteiskuntaa ja työnantajaa, joiden on taattava mahdollisuus ammattitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen.

Suomen Psykiatriyhdistys järjestää korkeatasoista jatko- ja täydennyskoulutusta, joka perustuu parhaaseen ajankohtaiseen tieteelliseen taitoon ja tietoon. Suomen Psykiatriyhdistys edistää johtamisen osaamista järjestämällä aiheesta tasokasta koulutusta. Yhdistys seuraa säännöllisesti antamansa koulutuksen laatua ja koulutusta saavien tarpeita.

Potilaan ja lääkärin kohtaaminen on terveydenhuollon keskeisin tapahtuma. Lääkäri on potilaan hyväksi toimiva asiantuntija ja hänen tehtävänään on myös kehittää terveyspalveluja potilaan parhaaksi. Psykiatriyhdistys vaikuttaa aktiivisesti siihen, että mielenterveysnäkökulma otetaan huomioon yhteiskunnan kaikessa päätöksenteossa. Suomen Psykiatriyhdistys on mielenterveyden, psykiatristen häiriöitten ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiantuntija ja alallaan vahva terveyspoliittinen vaikuttaja.

Suomen Psykiatriyhdistyksen periaatteena on ylläpitää ja edistää lääketieteellistä asiantuntemusta mielenterveystyössä ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Medikalisaatiokritiikin myötä lääketieteellisen näkökulman väärinymmärtämisen vaara on lisääntynyt. Yhdistys määrittelee lääketieteelliseksi näkökulmaksi biologisen, neurotieteellisen, psykoterapeuttisen ja sosiaalisen ulottuvuuden yhdistävän näkemyksen. Hoitojärjestelmän suunnittelussa tulee edistää mahdollisuuksia yhdistää erilaisia menetelmiä potilaiden tarpeiden mukaisesti.

Lääketieteellisen asiantuntemuksen laiminlyönti saattaa johtaa potilaan parasta hoitoa väheksyvään epätäsmällisen psykososiaalisen tuen lisääntymiseen tieteellisesti perustellun ja parhaaseen taitoon perustuvan hoidon kustannuksella. Potilaiden tarpeiden laaja-alaisen ja moniammatillisen arvioinnin ja hoidon tulee aina olla tavoitteena, eikä se ole ristiriidassa lääketieteellisen näkökulman kanssa, mikäli ei muodostu esteeksi parhaan ammattitaidon ja tiedon mukaisen menettelyn toteuttamiselle. Lääketieteellisen näkökulman laiminlyöminen voi pahimmillaan vaarantaa potilaan turvallisuutta ja henkeä.

Lääkäripula lisää todennäköisesti paineita tehtävien ja vastuiden uudelleenmäärittelyyn. Tilapäisenä työntekijänä psykiatrin voi olla vaikea toimia työryhmän johtajana. Pulan vaikutusten minimoiminen perustuu siihen, että toimintayksikköjen koko on riittävän suuri (vähintään 3 psykiatria lääkärityövoimana), jolloin yksittäisen työntekijän ratkaisut eivät heijastuisi voimakkaasti koko yksikön toimintaan.

Yksityinen sektori täydentää keskeisellä tavalla suomalaisen terveydenhuollon toimintaa. Psykiatrisista hoidoista etenkin kuntouttavan tai muun pitkäaikaisen psykoterapian toteuttaminen julkisella sektorilla ei ole ollut laajassa mittakaavassa mahdollista. Julkisen sektorin työntekijöille tulisikin tarjota koulutusta ja mahdollisuuksia aikarajoitteisten psykoterapiamenetelmien laajaan käyttöön ottoon, jotta myös julkinen sektori voisi tarjota psykoterapeuttista hoitoa nykyistä laajemmin.

Suomen Psykiatriyhdistys tukee jäsentensä laadukasta tieteellistä tutkimusta myöntämällä apurahoja ja palkitsemalla nuorten tutkijoiden tasokkaaksi arvioitua tutkimusta. Yhdistys edistää tieteellisen tiedon leviämistä psykiatrien keskuuteen koulutusta järjestämällä ja järjestämällä yhteistyötä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Yhdistys teettää tarvittaessa jäsenkyselyjä, joiden tuloksista tiedotetaan yhdistyksen jäsenille sekä tilanteen edellyttäessä ja salliessa myös alan kotimaisissa tieteellisissä julkaisuissa. Yhdistys edistää tieteellistä toimintaa yhteistyöllä Psykiatrian Tutkimussäätiön kanssa sekä osallistumalla tutkijakonsortion ja tutkijakoulun toimintaan.

Palkinnot

Jaamme vuosittain useita tunnustuspalkintoja.

Suomen Psykiatriyhdistys jakaa vuosittain tunnustusapurahan merkittävästä käytännön psykiatrin työstä potilashoidon alueella. Apuraha on nimetty yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan Christian Sibeliuksen mukaan Christian Sibelius -palkinnoksi.

Palkinto voidaan myöntää psykiatrille, joka on toiminut ensisijaisesti käytännön psykiatrina jollakin psykiatrian osa-alueella. Hänen tulee olla osoittanut työssään korkeaa osaamista ja eettistä tasoa. Hänen tulee olla myös nauttinut potilaiden ja eri näkökohtia psykiatriassa edustavien kollegojen kunnioitusta. Palkinnon saannin perusteina voivat korostua esimerkiksi pitkä työura vakavien mielenterveyden häiriöiden hoidon alalla, mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi tehty ansiokas työ, merkittävä panos avohoidossa, sairaalatyössä tai yksityispsykiatrian sektorilla. Palkinnon saajalta ei edellytetä akateemista opinnäytettä.

Palkinnon saajan valitsee yhdistyksen hallitus. Ehdotuksen palkinnonsaajaksi voi tehdä kolme yhdistyksen jäsentä. Ehdotukseen tulee liittää ehdokkaan henkilötiedot, lyhyt curriculum vitae sekä perustelut niistä ansioista, joiden perusteella häntä ehdotetaan palkinnon saajaksi.

Yhdistyksen hallituksen tulee tiedottaa jäsenistölle hyvissä ajoin palkinnon saajan valinnasta ja palkinnon jakamisen ajankohdasta ennen palkinnosta päättämistä ja kehottaa jäseniä tekemään ehdotuksia palkinnon saajasta. Yhdistyksen hallitus ei ole valintaa tehdessään riippuvainen ehdotuksista, vaan se voi valita palkinnon saajaksi muunkin, ehdotettuja ansiokkaammaksi katsomansa henkilön. Jos sopivia ehdokkaita on useita, hallitus suorittaa äänestyksen. Jos sopivaa ehdokasta ei löydy, palkinto voidaan poikkeuksellisesti jättää myös jakamatta. Hallituksen jäsentä älköön valittako palkinnon saajaksi. Hallitus voi myös osoittaa palkinnosta päättämisen tätä tarkoitusta varten nimeämälleen työryhmälle.

Palkinnon luovuttaa yhdistyksen puheenjohtaja. Palkinnon luovutus tapahtuu yhdistyksen järjestämässä, palkinnon arvolle sopivassa jäsenille tarkoitetussa julkisessa tilaisuudessa hallituksen päätöksen mukaisesti.

Säännöt on hyväksytty hallituksen kokouksessa 23.1.2020

Yhdistyksen hallitus myöntää vuosittain Martti Kaila -palkinnon yhdistyksen jäsenelle. Palkinnon perusteena on ensisijaisesti edellisen kalenterivuoden aikana valmistunut ansiokas väitöskirja. Hallitus voi kuitenkin päättää palkinnon luovuttamisesta myös jo aikaisemmin väitelleelle ansioituneelle nuorelle psykiatrian alan tutkijalle.

On toivottavaa, että jokainen yhdistyksen jäsen toimittaisi väitöskirjansa yhdistyksen toimistoon, jolloin se otettaisiin huomioon palkinnon saajaa valittaessa. Kuitenkin myös klinikoiden johtajat ja väitöskirjatöiden ohjaajina toimivat ja toimineet voivat lähettää yksikössään valmistuneita väitöskirjoja arvioitavaksi.

Säännöt on hyväksytty hallituksen kokouksessa 18.1.2007

Yhdistys jakaa vuosittain Vuoden julkaisu -palkinnon erityisen merkittävästä psykiatrian alan julkaisusta. Kyseinen julkaisu voi edustaa mitä tahansa psykiatrian osa-aluetta tai viitekehystä. Palkinto myönnetään julkaisun ensimmäiselle tai viimeiselle kirjoittajalle, jonka tulee olla yhdistyksen jäsen.

Palkinnon saajan nimeää yhdistyksen hallitus. Ehdotuksen palkinnon saajaksi tekee yhdistyksen tutkijajaoksen johtokunta. Tutkijajaoksen johtokunta ei voi esittää palkinnon saajaksi jäsentään. Palkintoa ei julisteta haettavaksi, mutta palkinnon saajan valinnasta ja palkinnon jakamisen ajankohdasta tiedotetaan jäsenille yhdistyksen jäsenkirjeessä. Palkinto myönnetään julkaisusta, joka on ilmestynyt valintaa edeltävän kalenterivuoden aikana. Palkinnon valinnassa huomioidaan myös sähköisesti julkaistut tutkimukset.

Yhdistyksen jäsenet voivat lähettää julkaisunsa tutkijajaoksen johtokunnalle, mutta muutkin kuin lähetetyt julkaisut voivat tulla palkintoa jaettaessa kysymykseen.

Palkinnon luovuttavat tutkijajaoksen johtokunta yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan kanssa Psykiatripäivien yhteydessä.

Säännöt on hyväksytty hallituksen kokouksessa 23.1.2020

Vuoden Psykiatrikouluttaja -palkinto myönnetään vuosittain yhdistyksen jäsenelle. Palkinto voidaan myöntää yhdistyksen jäsenelle, joka on työssään osoittanut esimerkillistä paneutumista lääketieteen opiskelijoiden ja/tai erikoistuvien lääkärien kouluttamiseen, nuorempien kollegoiden ammatillisen identiteetin kasvun ja kehityksen tukemiseen tai maallikkojen psykiatrian alan tietämyksen edistämiseen ja tieteen popularisointiin. Palkinnon saajan ei tarvitse olla yliopistoklinikassa työskentelevä professori tai kliininen opettaja, vaan se voidaan jakaa kenelle tahansa psykiatrille, joka on merkittävällä tavalla edistänyt nuorempien kollegoiden oppimista.

Erikoistuvien lääkärien jaos tekee ehdotuksen palkinnon saajasta ja lopullisen päätöksen tekee yhdistyksen hallitus.

Säännöt on hyväksytty Psykiatriyhdistyksen hallituksen kokouksessa 28.4.2011

Tavoitteena on eettisen keskustelun vahvistaminen. Palkinto voidaan antaa henkilölle hyvästä eettisestä työstä mielenterveystyön alalla. Hän on toiminut jonkin terveydenhuollon etiikan keskeisen teeman edistämiseksi. Palkinnon saajalta ei edellytetä akateemisia ansioita eikä psykiatrin koulutusta.

Palkinnon saaja pitää Ritva Jokinen –luennon valitsemastaan aiheesta. Palkinto jaetaan niinä vuosina, kun ehdolla on sopiva saaja.

Palkinto on jaettu ensimmäisen kerran kevään 2013 Psykiatripäivillä.

Säännöt on vahvistettu Psykiatriyhdistyksen hallituksessa 20.8.2012

Suomen Psykiatriyhdistyksen apurahoja myönnetään psykiatrian alan tutkimukseen. Suomen Psykiatriyhdistyksen apurahat ovat vain yhdistyksen jäsenille. 

Apurahojen hakuaika on vuosittain 1.-31.1. ja niitä haetaan Psykiatriyhdistyksen apurahalomakkeella.      

Rahastojen säännöt määrittävät, millaista tutkimusta rahaston varoilla voidaan tukea. Apurahoja voidaan myöntää seuraavista rahastoista:

Christian Sibeliuksen, Saima Tuomisen ja Martti Kailan elämäntyörahastot

  • tieteellisen tutkimustyön tukemiseen ja opintomatkaan

Asser Stenbäckin rahasto

  • pohjoismaisen psykiatrisen yhteistyön tukemiseen tai opintomatkaan pohjoismaissa

Veikko Tähkän rahasto

  • dynaamisen yksilöpsykoterapian kehittämiseen tai psykoterapiakoulutukseen Suomessa, tieteelliseen tutkimustyöhön tai opintomatkaan ulkomailla

Kalle Achtén rahasto

  • kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja ylläpitämiseen 

Yrjö Alasen rahasto

  • skitsofreniaan ja muihin psykooseihin kohdistuvaan, ensisijaisesti psykoterapeuttisesti suuntautuneeseen tutkimukseen

Pekka Tienarin rahasto

  • skitsofrenian geneettistä tutkimusta sekä perheterapian kehittämistä käsittelevään tutkimukseen

Pekka Niskasen rahasto

  • nuorten tutkijain depressiotutkimuksen tukemiseen

Veikko Aalbergin rahasto

  • nuorisopsykiatrisen tutkimuksen tukemiseen

Rahastoista myönnettävien apurahojen lisäksi voidaan myöntää yleisiä apurahoja, joten psykiatrisen tutkimuksen koko kenttä otetaan huomioon.

Toimielimet

Välilehdiltä löydät lisätietoa. Toimielinten yhteystiedot ja tarkemmat kuvailut löydät jäsensivuiltamme.

HALLITUS & EETTINEN NEUVOSTO

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja, pääsihteeri, varainhoitaja sekä viisi muuta jäsentä. Hallituksen jäsenet edustavat mahdollisuuksien mukaan maan eri alueita. Hallitus on toiminnastaan vastuunalainen yhdistyksen kokoukselle.

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

  • edustaa Suomen Psykiatriyhdistystä ja valmistella kokouksissa esille tulevat asiat, tehdä tarvittaessa esityksiä, valvoa yhdistyksen toimihenkilöiden toimintaa sekä hoitaa yhdistyksen asioita.
  • hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta yhdistykselle edullisella tavalla
  • hoitaa yhdistyksen yhteistyötä koti- ja ulkomaisten yhdistysten ja seurojen kanssa
  • valita yhdistyksen toimihenkilöt sekä nimetä tarvittavat toimikunnat, työryhmät, lautakunnan ja jaostot

Eettinen neuvosto toimii yhdistyksen hallituksen valmistelevana elimenä eettisissä ja kollegiaalisissa kysymyksissä, seuraa sekä omassa maassamme että muualla tapahtuvaa psykiatriaan liittyvää eettistä keskustelua, on aloitteentekijä mielenterveystyölle tärkeitten eettisten kysymysten esille tuomisessa ja niitä koskevan pohdinnan virittämisessä. Neuvosto valmistelee hallituksen pyynnöstä yhdistyksen eettisiä kannanottoja psykiatrisen toiminnan tai yhteiskunnallisen päätöksenteon antaessa siihen aihetta. Neuvostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä, jotka yhdistyksen vaalikokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Eettisen neuvoston jäsenten tulee nauttia kollegojen luottamusta ja tasapuolisesti edustaa jäsenkuntaa.

Toimikunnat

Toimikunnan ensisijaisena tehtävänä on järjestää koulutusta, jotta yhdistyksen jäsenet voivat ylläpitää ja edistää ammattitaitoaan ja seurata psykiatrian kehitystä. Toimikunta vastaa myös oman toimintansa kehittämisestä. Ensisijalla on kaksi kertaa vuodessa pidettävien Psykiatripäivien ohjelmasuunnittelu, ohjelmakokonaisuuden hallinta ja ohjelman toteuttaminen. Koulutustoimikunta voi järjestää myös muita psykiatrian alan koulutustilaisuuksia, joista sovitaan erikseen.

Toimikunta suunnittelee ja järjestää psykoterapiakoulutusta osallistumalla Psykiatripäivien suunnitteluun ja järjestämällä systemaattista psykoterapiakoulutusta. Toimikunta osallistuu lisäksi EFPP:n toimintaan, seuraa TEO:n ja KELA:n psykoterapiaan liittyvää toimintaa ja antaa tarvittaessa yhdistyksen hallitukselle asiantuntija-apua psykoterapiaa koskevissa asioissa.

Toimikunta suunnittelee ja organisoi ylilääkäreille tai vastaavissa tehtävissä toimiville yhdistyksen jäsenille johtamiseen liittyvää täydennyskoulutusta.

Jaokset

Jaos osallistuu psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen, valvoo psykiatriaan erikoistuvien lääkärien etuja ja järjestää koulutustilaisuuksia.

Erikoistuvien jaoksen johtokuntaan kuuluu 11-12 jäsentä. Erikoistuvien jaoksen tehtävät on määritelty sitä asetettaessa seuraavasti: psykiatrian erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen osallistuminen, erikoistuvien edunvalvonta sekä koulutustilaisuuksien järjestäminen.

Jaos järjestää vuosittain kaksi koulutustapahtumaa, toisen keväällä ja toisen syksyllä. Jaos on osallistunut myös erikoistuvien lääkäreiden eurooppalaiseen yhteistyöhön European Federation for Psychiatric Trainees’in (EFPT) kautta. Jaoksen edustaja on osallistunut vuosittain EFPT:n kokouksiin.

(HLBTIQA=homo, lesbo, biseksuaali, transsukupuolinen, intersukupuolinen, queer-identifioituva, aseksuaalinen)

Jaos on keskittyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen mielenterveyden erityiskysymyksiin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Tehtävänä pääasiallisesti lisätä näihin erityiskysymyksiin liittyvää koulutustarjontaa ja tukea alan tieteellistä tutkimusta etenkin kotimaassa. Koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen edellyttää verkostoitumista alan kansainvälisten toimijoiden kanssa. Jaos toimii myös Psykiatriyhdistyksen hallituksen tukena seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevien asiantuntijalausuntojen laatimisessa. 

Jaos edistää ja kehittää nuorisopsykiatrista toimintaa koko maassa olemalla yhteistyöelimenä ja keskustelufoorumina nuorisopsykiatreille koulutusta, tutkimusta ja kliinistä toimintaa koskevissa kysymyksissä.

Jaos perehtyy päihdehäiriöiden tutkimukseen ja hoitoon ja psykiatrian mahdollisuuksiin niissä, kerää kokemuksia suomalaisista käytännöistä. Jaos suunnittelee ja esittää aiheita yhdistyksen koulutustoimintaan.  

Jaos edistää transkulturaalista psykiatriaa Suomessa ja toimii monikulttuuristyötä tekevien ja siitä kiinnostuneiden psykiatrien välisenä linkkinä ja foorumina sekä välittää jäsenilleen yhteys- ja tapahtumatietoja alaan liittyvästä toiminnasta Suomessa ja kansainvälisesti.

Jaos edesauttaa yhdistyksen jäsenten verkostoitumista tutkimustyön alueella ja esittää tieteelliseen tutkimustyöhön liittyviä aiheita yhdistyksen koulutustoimintaan.

Jaoksen keskeisenä sisältönä ovat koulutus, yhteistyö ja vaikuttaminen sekä proaktiivinen asenne vakuutuslääketieteellisiin kysymyksiin. Jaos voi esimerkiksi yhdistyksen hallituksen toimeksiannosta valmistella kannanottoja vireillä oleviin lainsäädännöllisiin hankkeisiin tai jo voimassa oleviin säädöksiin. 

Jaos pitää yhteyttä yleissairaaloissa toimivien psykiatrien ja muiden alasta kiinnostuneiden psykiatrien kesken, seuraa ja edistää alan kehitystä ja valvoo yleissairaalapsykiatrien etuja.

Jaos pyrkii edistämään alasta kiinnostuneiden psykiatrien keskinäistä verkottumista ja vuorovaikutusta.

Jaoksen jäseninä on kliinisiä opettajia, jotka kokoontuvat opetukseen liittyvän ajatusten vaihdon ja koordinoivan yhteydenpidon merkeissä. Jaos toimii uusien tuulien tuojana paikallisiin oloihin. 

Työryhmät

Senioriklubi pitää yllä yhteyttä seniori-ikäisten psykiatrien välillä työelämän päätyttyä. Klubi on avoin kaikille yhdistyksen jäsenille.

Skitsofreniaverkosto tarjoaa tapaamisfoorumin ihmisille, jotka työskentelevät skitsofreniaan sairastuneiden kanssa. Verkosto järjestää vuosittain kokoontumisen. Se tarjoaa myös sairastuneille ja heidän omaisilleen mahdollisuuden osallistua keskusteluun skitsofrenian hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä asioista. Verkostossa on mukana psykiatrien lisäksi muita ammattiryhmiä, kuten psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, toimintaterapeutteja jne.) sekä järjestöjä mm. Kuntaliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena, Mielenterveyden keskusliitto, VATES (Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämistä edistävä säätiö), Stakes jne.

Työryhmä toimii psykiatrisen lääkehoidon sekä muiden biologisten hoitomenetelmien asiantuntijaelimenä, antaa niistä pyydettäessä lausuntoja ja ottaa tarvittaessa kantaa aihepiiristä käytävään julkiseen keskusteluun.

Lautakunnat

Erityispätevyyslautakunta tekee esitykset psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyyden myöntämisestä Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle, antaa lausuntoja ajankohtaisista psykoterapiakoulutusta koskevista kysymyksistä ja suunnitelmista yhteistyössä yhdistyksen kanssa sekä ottaa pyydettäessä kantaa, täyttävätkö eri psykoterapian koulutusyhteisöjen suunnittelemat koulutukset psykoterapian ja/tai psykoterapian kouluttajan erityispätevyyden kriteerit.

Psykoterapian erityispätevyyden hakulomake

Hakemuksen käsittelymaksu on yhdistyksen jäseneltä 100 € ja muilta 200 €.

Erityispätevyyslautakunta tekee esitykset yleissairaalapsykiatrian pätevyyden koulutuspaikkaoikeuksien myöntämisestä sekä kouluttajan pätevyyden myöntämisestä Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle, laatii koulutusohjelmarungon, hyväksyy teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen ja valvoo koulutusta ja valitsee kuulustelijat, järjestää yhdessä Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnan kanssa valtakunnallisen kuulustelun ja tekee esityksen Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle yleissairaalapsykiatrian erityispätevyyden myöntämiseksi sitä hakeville erikoislääkäreille, jotka ovat suorittaneen koulutuksen ja tentin.


Pätevyyshakemus 

Hakemuksen käsittelymaksu on yhdistyksen jäseneltä 100 € ja muilta 200 €. Suomen Lääkäriliitto perii todistusmaksun erikseen.

 

Säännöt

Suomen Psykiatriyhdistyksen säännöt on vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 11.10.2021. Lataa yhdistyksen säännöt sekä eettisen neuvoston säännöt PDF -muodossa alta.