Lasten mielenterveyttä muokkaavat yhtä lailla heidän käyttämänsä verkkoympäristöt kuin heitä ympäröivä maailma. Sosiaalinen media, pelialustat ja digitaaliset luokkahuoneet tarjoavat yhteydenpitoa ja oppimista, mutta ne ovat myös kaupallisia ympäristöjä, jotka on suunniteltu herättämään huomiota, myymään tuotteita ja vaikuttamaan käyttäytymiseen. Nämä digitaaliset haitat eivät ilmene sattumalta – ne ovat osa voittoa tavoittelevia järjestelmiä. Tämä artikkeli kurkistaa otsikoiden ulkopuolelle ja tarkastelee, miten kaupalliset toimijat, poliittiset aukot ja arkiympäristöt vaikuttavat lasten hyvinvointiin yhdessä ja korostavat mahdollisuuksia luoda turvallisempia ja oikeudenmukaisempia tiloja kaikkialla Euroopassa.
Aiheesta keskustelevat: Mark Petticrew ja Alice Tompson Lontoon hygienia- ja trooppisen lääketieteen tiedekunnan kansanterveys- ja politiikkatieteellisestä tiedekunnasta sekä May van Schalkwyk Edinburghin yliopiston torjunta-aineiden itsemurhien ehkäisyn keskuksesta.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja ahdistus ja masennus ovat vallitsevia. Maailmanlaajuisesti 8 prosentilla lapsista ja 15 prosentilla nuorista on mielenterveyshäiriö, ja itsemurha on kolmanneksi yleisin kuolinsyy 15–29-vuotiailla. Vaikka syyt ovat monimutkaisia, Maailman terveysjärjestö (WHO) huomauttaa, että varhaiset negatiiviset kokemukset digitaalisissa ympäristöissä vaikuttavat asiaan ja lisäävät mielenterveysongelmien riskiä.
Linkki englanninkieliseen artikkeliin Ads, algorithms, and adolescents
EuroHealthNet magazine
Euroopan unionin yhteisrahoittama. Näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan kirjoittajan/tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan komission näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntäjää ei voida pitää niistä vastuussa.
