Vuoden 2025 psykiatrian alan julkaisu- palkinto Timo Partoselle
Suomen Psykiatriyhdistyksen hallitus on tutkijajaoksen esityksen pohjalta myöntänyt Vuoden 2025 psykiatrian alan julkaisu -palkinnon dosentti Timo Partoselle. Palkinto jaettiin Psykiatripäivillä 29.10.2026, ja sen luovutti Suomen Psykiatriyhdistyksen Tutkija- sekä kouluttajajosten puheenjohtaja Kaija Järventausta.
Vuoden psykiatrian julkaisu -palkinnon tavoitteena on nostaa esiin korkeatasoista suomalaista psykiatrista tutkimusta sekä tutkimustyötä, joka tuottaa uutta tietoa mielenterveyden häiriöiden ymmärtämiseksi, ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Vuotuinen valintaprosessi on perusteellinen ja nojaa sekä tutkimuksen tieteelliseen laatuun että sen kliiniseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen.
Suomen Psykiatriyhdistys onnittelee lämpimästi dosentti Timo Partosta vuoden 2025 psykiatrian alan julkaisupalkinnosta sekä kaikkia palkittujen tutkimusten tekijöitä korkeatasoisesta ja kansainvälisesti vaikuttavasta tutkimustyöstä. Tämän vuoden kärkeen nousseet tutkimukset osoittavat suomalaisen psykiatrisen tutkimuksen vahvuuden, monitieteisyyden ja kyvyn tuottaa uutta tietoa mielenterveyden edistämiseksi sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasolla.
Vuoden 2025 palkinto on samalla osoitus Timo Partosen tutkimusuran pitkäjänteisestä vaikuttavuudesta. Hänelle on myönnetty sama tunnustus myös vuoden 1999 julkaisun perusteella, mikä tekee hänestä yhden harvoista kahdesti Suomen Psykiatriyhdistyksen vuoden julkaisupalkinnon saaneista tutkijoista. Kahden palkinnon väliin mahtuu yli neljännesvuosisata merkittävää tutkimustyötä suomalaisen psykiatrian ja mielenterveyden edistämiseksi.
Palkintoseremonian kulkua sekä Partosen puhetta voivat Psykiatripäiviin torstaina osallistuneet katsoa striimitallenteelta.
Huolellinen valintaprosessi
Vuoden julkaisun valinta on tutkijajaokselle mittava työ. Aluksi hakutuloksista karsitaan pois ilmiselvästi psykiatriaan liittymättömät julkaisut. Tämän jälkeen jäljelle jäävät artikkelit jaetaan arvioitaviksi tutkijajaoksen jäsenille.
Jokainen jäsen käy läpi oman osuutensa julkaisuista ja nimeää 3-6 mielestään parasta artikkelia jatkokäsittelyyn. Tutkijajaoksen puheenjohtaja ja sihteeri tekevät lisäksi oman riippumattoman arviointinsa ja valitsevat jatkoon 5-7 vahvinta ehdokasta.
Ennen finaalivaihetta tarkistetaan, että ehdotettujen julkaisujen kirjoittajat ovat Suomen Psykiatriyhdistyksen jäseniä ja ettei samaa tutkijaa ole palkittu viimeisen viiden vuoden aikana. Finaaliin päässeet julkaisut pisteytetään koko tutkijajaoksen toimesta, minkä jälkeen voittajaehdotus viedään Suomen Psykiatriyhdistyksen hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus hyväksyy palkittavan julkaisun ja tekee lopullisen päätöksen palkinnon myöntämisestä.
Mitä vuoden julkaisulta edellytetään?
arvioinnissa painotetaan useita tekijöitä. Keskeisiä valintakriteerejä ovat:
- ensimmäisen tai viimeisen kirjoittajan yhteys suomalaiseen tutkimusinstituutioon
- tutkimuksen merkitys potilaille ja kliiniselle työlle
- tutkimuskysymyksen tai näkökulman uutuusarvo
- innovatiiviset tutkimusmenetelmät
- korkea tieteellinen ja metodologinen laatu
- ensisijaisesti alkuperäistutkimus tai meta-analyysi
- julkaisukanavan tieteellinen taso
- tutkimuksen merkitys kliinisen, epidemiologisen tai perustutkimuksen näkökulmasta.
Vuoden 2025 kilpailussa kärkeen nousivat tutkimukset, jotka yhdistivät ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä, vahvaa metodologiaa sekä selkeää kliinistä tai yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
VUODEN 2025 PSYKIATRIAN ALAN JULKAISU
1. SIJA:
Ambient temperature, solar radiation and sickness absence due to mental disorders in Finland: A distributed lag non-linear regional analysis.
Virtanen M, Haga L, Ruuhela R, Hakulinen C, Elovainio M, Partonen T. [Environmental International 2026;207:109988. Epub 7.12.2025]
VALINTAPERUSTELUT: Voittajatyö tarkasteli ympäristötekijöiden, erityisesti lämpötilan ja auringonsäteilyn, yhteyttä mielenterveyssyistä myönnettyihin sairauspoissaoloihin Suomessa. Tutkimuksessa yhdistettiin poikkeuksellisen laajoja kansallisia sää- ja rekisteriaineistoja edistyneisiin tilastollisiin menetelmiin.
Tutkijajaos piti tutkimusta erityisen ansiokkaana sen ajankohtaisuuden, innovatiivisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen ovat yhä tärkeämpi tutkimuskohde, ja työ tarjoaa uutta tietoa ympäristötekijöiden ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä. Tutkimuksen vahvuuksia olivat myös erittäin laaja aineisto, pitkä seuranta-aika sekä vakuuttava metodologinen toteutus.
Kyseessä on erinomaisesti toteutettu monitieteinen tutkimus, jossa yhdistyvät ympäristöterveys, epidemiologia ja psykiatria tavalla, joka avaa uusia näkökulmia mielenterveyden tutkimukseen.
SIJA 2
Molecular, physiological and functional features underlying antipsychotic medication use related cortical thinning.
Tuominen L, Armio RL, Hansen JY, Walta M, Koutsouleris N, Laurikainen H, Salokangas RKR, Misic B, Hietala J. Translational Psychiatry 2025;15(1):129.
PERUSTELUT: Toiseksi sijoittunut tutkimus tarkasteli antipsykoottisten lääkkeiden käyttöön liittyvän aivokuoren ohenemisen biologisia mekanismeja. Tutkimus yhdisti innovatiivisella tavalla fysiologisia, kognitiivisia ja molekulaarisia näkökulmia sekä hyödynsi normatiivisia ja meta-analyysikarttoja ilmiön ymmärtämiseksi.
Tutkijajaos arvosti erityisesti tutkimuksen metodologista kunnianhimoa, laajuutta ja kykyä tuottaa merkittävää uutta tietoa alueelta, josta tutkimusnäyttöä on vielä verrattain vähän. Replikaatioaineiston käyttö vahvisti tulosten luotettavuutta ja tutkimus luo vahvan perustan tuleville jatkotutkimuksille. Aiheella on huomattavaa kliinistä merkitystä myös psykoosilääkkeiden laajemman käytön näkökulmasta.
SIJA 3
Active treatment of affective disturbances may improve functional outcomes in patients in the early state of psychosis: Results of the PRONIA study.
Salokangas RKR, Wenzel J, From T, Ilonen T, Armio RL, Laurikainen H, Tuominen L, Walta M, Ruef A, Bonivento C, Dwyer D, Brambilla P, Wood S, Upthegrove R, Borgwardt S, Meisenzahl E, Rosen M, Lichtenstein T, Ruhrmann S, Pantelis C, Lencer R, Bertolino A, Schultze-Lutter F, Riecher A, Kambeitz J, Kambeitz-Ilankovic L, Koutsouleris N, Hietala J; PRONIA consortium. [European Psychiatry 2025;68(1):e151]
PERUSTELUT: Kolmannelle sijalle sijoittunut PRONIA-tutkimus osoitti, että mielialaoireiden aktiivinen hoito saattaa parantaa toimintakykyä psykoosin varhaisvaiheessa. Tutkimus perustui laajaan kansainväliseen monikeskusaineistoon, mikä vahvistaa tulosten yleistettävyyttä.
Tutkijajaoksen näkökulmasta tutkimuksen vahvuutena oli sen selkeä kliininen merkitys. Psykoosia sairastavien toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen auttaa kehittämään entistä vaikuttavampia hoidollisia interventioita. Tutkimus tuottaa käytännön kannalta tärkeää tietoa potilaiden ennusteen parantamiseksi.
