Jäsenalueelle

Ajankohtaista

6.11.2017

"Muutosten edessä tarvitsemme osaamisen ja välittämisen liittoa"

Puheenjohtaja Sami Pirkola avasi syksyn 2017 Psykiatripäivät muistuttamalla edessä olevista muutoksista ja psykiatrien vastuusta turvata potilaiden asema nojautumalla tietoon ja ammattitaitoon. Hän myös korosti julkiseen keskusteluun osallistumisen merkitystä.

"Psykiatripäivien avauspuheenvuoro 2.11.2017 – puheenjohtaja, professori Sami Pirkola

Sote

Vuoden 2017 kääntyessä kohti loppuaan, on psykiatrian kannalta merkittävä kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus taitekohdassa, kun siihen liittyvät keskeiset lait ovat lopullisessa säätämisvaiheessa. Hankkeeseen liittyvä julkinen keskustelu on ollut intensiteetiltään ja sisällöltään vaihtelevaa, heijastaen koko prosessin poukkoilua ja poliittisen ohjauksen ongelmia. Tätä sivuten, koko julkinen keskustelukulttuuri tuntuu muutenkin olevan murrostilassa. Pätevään tietoon ja asiantuntijuuteen kohdistuu milloin toiveita ja milloin epäilyksiä ja kritiikkiä. Nämä kaksi teemaa, eli palvelurakenteidemme väistämätön uudistaminen ja toisaalta psykiatrian uskottavuus ja julkisuuskuva, ovat olleet Psykiatriyhdistyksen hallituksen strategisia painopisteitä viimeisten vuosien aikana.

Sote–prosessin seuraaminen on käynyt edetessään yhä raskaammaksi jo uudistuksen etenemisen kivuliaisuuden vuoksi, mutta väistämättä myös sen sisällön vesittymisen takia. Palvelurakenneuudistuksella on 2000–luvun alkupuolelle ulottuva historiansa ja sen tavoitteita olivat alun perin oikeudenmukaiset, esteettömät ja integroidut palvelut, kun väestörakenteen tiedettiin olevan muuttumassa. Kuitenkin, ennen muuta poliittisen päätöksenteon intressien myötä alkuperäiset painopisteet ovat muuttuneet, ja puheisiin ovat nousseet kansallisen aluehallinnon uudistaminen ja palvelutuotannon tarpeiden tyydyttäminen.

Erityisesti mielenterveyspotilaiden asemasta on syytä olla huolissaan, jos uudistuksen pääpaino on vain yksinkertaisten terveyspalveluiden hankinnan sujuvoittamisessa. Psykiatristen potilaiden tarpeet ovat moninaisia ja ajallisesti pitkiä jaksoja koskevia. Laajimmillaan mielenterveyspalveluiden voidaan katsoa ulottuvan elämänkaaren varhaisista puuttumisista ja vaikuttavista preventiivisistä interventioista aina kaikkein vaikeahoitoisimpien potilaiden kuntoutuskokonaisuuksiin. Koko palvelujärjestelmämme haastavimmat asiakkaat ovat tyypillisesti moniongelmaisia ja toimintakykyänsä menettämässä olevia, myös psykiatrista apua tarvitsevia potilaita. Lähinnä terveiden ihmisten hyödynnettävissä oleva palveluiden valinnanvapaus asiakasseteleineen ei välttämättä tuo apua heidän ongelmiinsa.

Alkuperäisestä, integratiivisesta sote–ajattelusta poiketen, nyt suunnitellut palvelumallit eivät näytä tarjoavan mielenterveyspalveluihin liittyviä parannuksia. Esitettyihin ratkaisuihin liittyvä riski palvelutoiminnan hajautumisesta ulkoistettuihin suoritteisiin ei ainoastaan uhkaa psykiatristen prosessien jatkuvuutta, vaan näyttäytyy myös mahdollisesti lisää kustannuksia tuottavana ja ammattilaisten yhteistyötä haittaavana kehityssuuntana. Psykiatriyhdistys on ollut lakien valmistelussa aktiivinen lausuja ja vaikuttanut niin virkamiesvalmisteluun kuin julkiseen keskusteluun, korostaen psykiatristen palveluiden yhtenäisyyden tarvetta, ja tätä työtä on syytä jatkaa.

Psykoterapiat

Tästä negatiivisesta näkymästä poikkeuksena saattaa olla hoitavien psykoterapioiden järjestämiseen liittyvä mahdollisuus parantaa näiden hoitojen saatavuutta kohti tarpeenmukaista tasoa. Tekeillä on aloite saada hoitava psykoterapia kirjatuksi väestölle normaalina toimenpiteenä tarjottavaan palveluvalikoimaan. Se tarkoittaisi psykoterapian kohtelemista tarpeenmukaisena ja valittavissa olevana hoitomuotona, sen nykyisen erityishoidon tai kuntoutuksen aseman lisäksi. Tämä on nyt nähtävä historiallisena tilaisuutena kehittää psykiatrisen hoidon laatua ja sisältöjä ihmisille terveyshyötyjä tuottavaan suuntaan, nykyaikaisen Käypä hoito -ajattelun mukaisesti. On hyvä huomata, että psykoterapioiden hoidollisen merkityksen dokumentoijina juuri Käypä hoito -suosituksilla on ollut maassamme merkittävä rooli.

Julkisuus ja media

Psykiatriaan liittyvä julkisuus on tänä päivänä kirjavaa ja sisältää runsaasti väärinymmärryksiä ja toisiinsa sekoittuvia toiveita ja vaatimuksia. Tällä on myös taustansa. Psykiatriyhdistyksen vuosia sitten satavuotisjuhlaansa varten teettämässä historiikissa historioitsija Antti Parpola kuvasi suomalaisen psykiatrian vuosisataista matkaa häpeän ja toivon vuoropuheluksi. Vaikeiden potilaiden tuoman vastuun rinnalla on kulkenut tieteen tuomaan apuun liittyvä toiveikkuus, joka aika ajoin näyttää hiipuvan, kohotakseen sitten jälleen. Myös yhteiskunnan vaatimukset ja toiveet kulkevat samaa rataa: yhteisöä pitäisi suojella vaikeisiin potilaisiin liitetyiltä, kuvitelluilta riskeiltä ja toisaalla ihmiselämän kulkuun väistämättä liittyvään pahaan oloon toivotaan auttajaa ja elämän asiantuntijaa.

Julkisuuteen aika ajoin ilmaantuvat yllättävät väkivallanteot herättävät kysymyksiä tekijöiden mielenterveydestä ja psykiatrian vastuusta: otsikot kysyvät, miksei tekijää ole pidetty hoidossa, mielellään turvallisessa, suljetussa laitoksessa. Näissä tilanteissa meidän psykiatrien on jaksettava toistaa sitä tosiasiaa, ettei mielenterveyshäiriö ole impulsiivisten tekojen syy, vaan väkivallan varsinaiset riskitekijät liittyvät syrjäytymiseen, rikolliseen elämänkulkuun ja päihteiden käyttöön, joita tekijöitä esiintyy niin mielenterveyshäiriöistä kärsivillä kuin terveillä. Kuitenkin, hyvällä nykyaikaisella hoidolla voidaan helpottaa myös sellaisten mielenterveyspotilaiden tilannetta, joilla on taipumusta impulsiivisuuteen ja siten osaltaan lieventää väkivallan riskejä. 

Psykiatrian yhtenäisyys ja visio

Meidän psykiatrien on pidettävä julkisuuskuvastamme huolta aikana, jolloin vanhat ja uudet mediat omien viestiensä tarpeessa sivuuttavat tosiasioita ja asioiden taustoja. Jos psykiatria on aiemmin kärsinyt uskottavuuden puutteesta ja saattanut takavuosina sortua tarpeettomaan ei-hoidolliseen psykopatologisointiin, ovat alamme taakkana tänä päivänä epäilyt arkielämän medikalisoinnista ja mielen mekanistisesta tarkastelusta. Tällaisten epäilysten takana on usein silkkaa tietämättömyyttä, sekä ilmiselviä ammattikuntaisia ja edunvalvontaan liittyviä motiiveja. Lisäksi mielenterveyshäiriöihin liittyvät pelot ja ennakkoluulot ovat kautta aikojen johtaneet leimaamiseen, tarpeeseen tarkastella niin potilaita, kuin meitä hoitavia tahojakin jonkinlaisen hyvän ja pahan arvorakennelman kautta. Todellisuudessa mielenterveyden ja sen häiriöiden ymmärtäminen edellyttää kykyä katsoa kokonaisuutta moniulotteisemmin ja sen hyväksymistä, ettei kaikkea vaikeaa voi hoitaa pois.

Ihmiskäsityksemme ja sen lääketieteellinen viitekehys rakentavat kuvaa psykiatriasta humanistisena neurotieteenä. Potilaan kohtaaminen vuorovaikutteisesti ja hoito psykoterapeuttisin keinoin on syvällä psykiatrian historiallisessa ytimessä. Tiedon ja ymmärryksen kohtaaminen luovat vahvan pohjan hoidoille, ja toisaalta tutkimuksen myötä tunnistamme yhä paremmin vaikuttavia keinoja myös mielenterveyshäiriöiden ehkäisemiseksi. Meitä ohjaa sitova eettinen normisto, jossa potilaiden etu ja autonomia ovat etusijalla, ja hoitaminen tähtää auttamiseen tavalla, josta sovitaan potilaan kanssa. Työmme arvopohja on vahva, politiikan ja julkisuuden haasteissakin.

Sekä ajankohtaisten sosiaali- ja terveyspolitiikan tuulien, että pidempiaikaisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen murrosten keskellä meidän psykiatrien on tärkeää muistaa yhteinen historiamme ja katsoa tiukasti tulevaisuuteen. Meidän on oltava valppaana ajassa, paitsi alamme edellytyksiä niin myös potilaidemme etua valvoen. Tarvitsemme avointa ja kriittistä, parhaaseen tietoon ja näkemykseen pohjaavaa keskustelua sekä yhtenäistä rintamaa tuoda julkisuuteen asioita, jotka ovat meille tärkeitä, mutta toisinaan muille epäselviä. Mielenterveyden hoito vaatii tänään ja tulevaisuudessa osaamisen ja välittämisen liittoutumista, jota juuri me olemme edelleen valmiita tarjoamaan ja toivotamme kaikki siitä kiinnostuneet mukaan yhteiseen työhön mielenterveyden hyväksi."


Palaa otsikoihin